Kokemuksia Sosiaalisen ulottuvuuden valmistelusta EU Alueiden komiteassa

Kun aloitin kymmenen vuotta sitten työskentelyn Brysselissä Alueiden komiteassa, minulla oli vahva mielipide sosiaalipolitiikasta: EU:n ei pidä puuttua jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaan. Olen muuttanut mieleni. Onko Suomen hyvinvointi nyt sellaisella tasolla että sitä kannattaa markkinoida Brysselissä?  Onko Suomen jo eronnut hallitus tehnyt hyviä aloitteita sosiaaliturvaan? Kun puhuin Brysselissä hyvinvointivaltiosta vain Skotlannin ja Viron edustajia tuntui se kiinnostavan. Muut kollegani eivät edes halunneet pohjoismaista hyvinvointimallia.

Puheenjohtaja Juncker ilmoitti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta Euroopan parlamentissa 9. syyskuuta 2015 pitämässään puheessa unionin tilasta. Meillä alueiden komiteassa juuri minun valiokuntani valmistelisi sosiaalisen oikeuksien pilariin liittyvät aloitteet. Koska toimin valiokunnassani oman poliittisen ryhmäni neuvottelijana ja vetäjänä, tästä tuli yksi minun poliittisen urani vaikeimmista neuvotteluprosesseista. Prosessi kesti yli kaksi vuotta. Muiden puolueiden neuvottelijat vaihtuivat, mikä vaikeutti neuvotteluita. Vaikka aloite koski vain euroalueen jäsenvaltioita, silti eniten muutosehdotuksia tuli juuri briteiltä ja tanskalaisilta.

Sosiaalisten oikeuksien pilari sisälsi 20 kohtaa:

I LUKU: YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET JA PÄÄSY TYÖMARKKINOILLE

1. Taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen

2. Joustavat työsopimukset ja työsuhdeturva

3. Ammatinvaihdon turvaaminen

4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen

5. Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

6. Yhtäläiset mahdollisuudet

II LUKU: OIKEUDENMUKAISET TYÖLOT JA TYÖEHDOT

7. Työehdot

8. Palkat

9. Työterveys ja työturvallisuus

10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

III LUKU: RIITTÄVÄ JA KESTÄVÄ SOSIAALINEN SUOJELU

11. Integroidut sosiaaliedut ja -palvelut

12. Terveydenhuolto ja sairausetuudet

13. Eläkkeet

14. Työttömyysetuudet

15. Vähimmäistoimeentulo

16. Vammaisetuudet

17. Pitkäaikaishoito

18. Lastenhoito

19. Asuminen

20. Peruspalvelujen saatavuus

Meidän valiokunnassa tätä käsiteltiin ensimmäisen kerran 22.6.2016 eli päivää ennen Brexit kansanäänestystä. Jouduimme miettimään tarkkaan, miten suhtaudumme brittien tekemin muutosesityksiin. Lausuntoa oli valmistellut saksalainen sosialidemokraatti.

Samoihin aikoihin meillä käynnistyi ”Työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon” direktiivin tarkistus. Sen valmisteli ruotsalainen kollegani. Pidimme parlamentin S&D ryhmän kanssa yhteisen kokouksen tämän tiimoilta.

Syyskuussa 2017 käsittelimme Timisoarassa komission aloitetta Vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen. Lausunnon valmisteli ranskalainen sosialidemokraatti ja hänellä oli ”truly progressive ideas” lähestymistapa, joka ei saanut vastakaikua konservatiiveiltä.

Komissio ehdotti että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että jokaisella työntekijällä on oikeus pitää vähintään viisi työpäivää omaishoitovapaata vuodessa. Eli otettaisiin käyttöön uusi työntekijän oikeus viiden päivän vuosittaiseen vapaaseen työstä omaisen vakavan sairauden vuoksi. Ennen vapaan myöntämistä vaaditaan todiste henkilön sairaudesta tai huollettavana oloon liittyvästä tilanteesta. Omaishoitovapaan ajalta tulee maksaa vastaava ansioperusteinen etuus kuin vanhempainvapaiden ajalta maksetaan.

Ruotsissa on käytössä läheishoivavapaa (närståendepenning), jonka mukaan työntekijä voi olla työstä pois omaisen tai läheisen vakavan sairastumisen vuoksi enintään 20 viikkoa. Korvaus poissaolosta maksetaan sairausvakuutuksen kautta, ja korvauksen saaminen edellyttää lääkärin lausuntoa tai todistusta.

Vuonna 2018 käsittelimme komission Avoimet ja ennakoitavat työolot Euroopan unionissa aloitetta. Ehdotetun direktiivin yleistavoite on edistää turvatumpaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä niin, että samalla varmistetaan työmarkkinoiden joustavuus ja parannetaan elin- ja työoloja.

Erityistavoitteet, joiden välityksellä yleistavoitteeseen pyritään, ovat seuraavat:
1) parannetaan työntekijöiden oikeutta saada tietoa työoloistaan;
2) parannetaan kaikkien työntekijöiden mutta erityisesti uusissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työoloja säilyttäen samalla riittävä joustavuus ja innovatiisivuus työmarkkinoilla;
3) parannetaan työoloja koskevien normien noudattamista tehostamalla täytäntöönpanon valvontaa; ja
4) lisätään työmarkkinoiden avoimuutta välttäen samalla aiheuttamasta kaikenkokoisille yrityksille liiallista rasitusta.

Tämän valmistelu oli todella riitainen. Tuleeko työntekijän saada työsopimus kirjallisesti? Saako sen toimittaa sähköpostilla? Millä kielellä työsopimus annetaan? Voiko työntekijä vaatia että saa työsopimuksen omalla äidinkielellä? Lopullisessa käsittelyssä poliittinen ryhmäni voitti konservatiivit koska me saimme paremmin ”rivit suoriksi” äänestyksissä. Konservatiivien rivit hajosivat.

Mitä opin prosessin aikana? Ainakin sen että sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä on vaikea käsitellä Brysselissä. Toisaalta löysin voimavaroja voittaa tärkeissä äänestyksissä. Huomasin nauttivani tiukoista tilanteista. Ja että italialaisille konservatiiveille oli tärkeämpää että vaimo keittää hyvä pastaa kuin että työskentelee kodin ulkopuolella.

Teksti pohjautuu 2.3.2019 pitämääni esitykseen Hyrylän torpalla

SDP:n mukaan sote-uudistuksessa on palattava alkuperäisiin tavoitteisiin

Julkaistavaksi vastaus kirjoitukseen 29.3.2019 Neljä vuotta, ihan suotta Keski-Uusimaassa

SDP:n mukaan sote-uudistuksessa on palattava alkuperäisiin tavoitteisiin

Tässä lehdessä kirjoitettiin sote-uudistuksesta ja SDP:n vastustuksesta 29.3.  Hallituksen sote-uudistus kaatui omaan mahdottomuuteensa. Hallituksen epäonnistumisen taustalla on kokoomuksen ja keskustan poliittinen sopimus, jossa kokoomukselle luvattiin soten markkinamalli ja keskustalle maakunnat. Tämä oli ratkaiseva virhe hallituksen toiminnassa. Ihmisten tarpeet jäivät markkinoiden ja valtapelin jalkoihin. Hallitus ei neljään vuoteen pystynyt tekemään perustuslain mukaista sote-uudistusta. SDP ei hyväksy markkinavetoista sote-uudistusta. Nyt on nopeassa parlamentaarisessa valmistelussa sovittava polusta, jolla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet voidaan toteuttaa. Sote-uudistuksen valmistelussa on ympäri Suomea tehty hyvää työtä, jota on hyödynnettävä tulevankin valmistelun pohjana. Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista on jatkettava, kunnes sote-uudistus on tullut voimaan.

Anne Karjalainen

Eduskuntavaaliehdokas (sd), Kerava

Työttömien aktiivimallin mukainen koulutus ei toimi

Puhuin maaliskuussa Suomen kansanopistoyhdistyksen rehtoripäivillä kokemuksista työttömien kouluttamisesta. Kokemukseni aiheuttivat hämmennystä. Näinkö tässä kävi.

Helsingin Sanomat nosti esille 21.1.2019 pääkirjoituksessaan työttömien opiskelumahdollisuudet ja aktiivimallin mukaiset koulutukset. Juttu päättyi ”Jokainen voi itse arvioida, kuinka kohtuuttomia aktiivimallin ehdot ovat.”

Vuoden alussa palasin iloisin mielin töihin. Vuoden viimeisinä päivinä oli hyväksytty kaksi lakia. Työttömien omaehtoinen opiskelu helpottuisi 1.1.2019 alkaen. Lisäksi 1.4. laajennettaisiin aktiivimallin koulutuksen järjestäjätahot koskemaan myös kuntia ja ammattiliittoja. Lisäksi valtio oli jakanut 7 miljoonaa euroa rahoitusta juuri työttömien koulutukseen, joten oppilaitoksilla olisi mahdollisuuksia tarjota koulutuksia. Meillä olikin jo valmiiksi suunniteltuna sopivat viiden päivän koulutukset.

Mieli muuttui sitä mukaan kun perehdyin vuoden alusta tulleeseen työttömien omaehtoisen opiskelun lainsäädäntöön. Työministeriö oli julkaissut 69-sivuinen ohjeen, jota tarkennettiin talven aikana. Viimeinen takaisku oli se että työttömälle voidaan määrätä lyhyen opiskelun jälkeen uudelleen työssäoloehdon (26 viikkoa) täyttyminen. Siis 26 viikkoa työtä vaikka on työtön. Ei ole ihme että monet työttömät eivät uskaltaneet kokeilla opiskelua. En edelleen ymmärrä, miksi vielä vuonna 2019 säädellään työttömän opiskelua.

Huomenna 1.4. on tulossa uusi lainsäädäntö, jossa työttömän on mahdollista opiskella TE-toimiston tarjoaman työvoimapoliittisen koulutuksen lisäksi myös kunnan tai ammattiliittojen koulutuksissa. Koulutus voi tapahtua myös verkossa. Yllättäen tähän lakiin liittyi siirtymäsäädös eli työttömän henkilökohtaisen aktiivisuuden seurantajakson on alettava 14. tai sen jälkeen. Eli nykyinen seurantajakso on käytävä loppuun ennen kuin voi aloittaa nämä koulutukset. Koulutuksiin ei tarvitse enää kysyä etukäteen lupaa TE-toimistosta. Todistus tulee toimittaa omaan työttömyyskassaan tai Kelaan.

Kysy rohkeasti omasta ammattiliitosta työttömille sopivista koulutuksista. Näin vältyt leikkurilta. Mikäli olet JHL:n jäsen, saat lisätietoja www.jhl.fi/tukeatyonhakuun.

”Jokainen voi itse arvioida, kuinka kohtuuttomia aktiivimallin ehdot ovat.” Työttömien aktiivisuus on hyvä asia mutta aktiivimalli tulee lakkauttaa. Se ei toimi.

Ikäihmiset ansaitsevat parempaa hoitoa

Kestävä Eurooppa vuoteen 2030 mennessä: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ekologisen siirtymän ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimet

Julkisuudessa on keskusteltu runsaasti yksityisten hoivayritysten toiminnasta. Toinen toistaan uskomattomampia laiminlyöntejä on tullut julki. Valvonta on ollut alimitoitettua. Tilanne ei ole uusi eikä yllättävä. Hoitohenkilökunta ja ammattiliitot heidän edustajinaan ovat pitäneet näitä epäkohtia esillä jo vuosien ajan. Samaten asiakkaat ja heidän läheisensä ovat yrittäneet herättää päättäjien huomiota. Silti hallitus ajoi jääräpäisesti yksityisiin hoivayrityksiin nojautuvaa sote-uudistusta.

Ongelmasta näytetään olevan varsin laajasti yhtä mieltä samoin kuin siitä, että ongelma on nyt ratkaistava. Vanhukset ansaitsevat parempaa. Eivätkä kyseessä ole vain vanhukset, vaan samalla tavalla myös esimerkiksi kehitysvammaiset ja muut haavoittuvaisessa asemassa olevat, jotka ovat joutuneet voitontavoittelun välineiksi, kun hoivajättien päätehtävä on ollut hankkia voittoa osakkeenomistajilleen.

Vanhustyön osalta on yhdeksi lääkkeeksi ehdotettu sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. SDP on ajanut tätä jo vuosia. Tällä tavoin voitaisiin turvata riittävä henkilöstö vanhustenhoitoon. Tällä hetkellä tilanne on se, että eduskunnassa kaikki puolueet – kokoomusta lukuun ottamatta – olisivat valmiita viemään sitovan hoitajamitoituksen lakiin. Hyvään hoitoon kuuluvat välttämättömän hoidon ja lääkkeiden ohella myös rupattelu, valokuvien katsominen, hiusten letittäminen tai vaikkapa kahvin juominen yhdessä silloin tällöin.

Haasteena on myös se, kuinka saamme houkuteltua ja koulutettua alalle lisää hoitohenkilökuntaa. Ratkaisuksi on ehdotettu hoiva-avustajien kouluttamista hoitohenkilökunnan rinnalle. Näin hoitohenkilökunta voisi keskittyä hoidollisiin tehtäviin. Hoiva-avustajat suorittavat 2-3 tutkinnon osaa lähihoitajan ja laitoshuoltajan tutkinnoista ja halutessaan hoiva-avustajat voivat jatkaa lähihoitajiksi esimerkiksi oppisopimuksella.

Väestömme ikääntyy. Sivistyneen hyvinvointivaltion tehtävänä on luoda turvaa kansalaistensa koko elinkaaren ajaksi. Olemme tulleet pisteeseen, jossa meidän on todella kysyttävä itseltämme, haluammeko hyvän hoivan ja ihmisarvon kuuluvan kaikille vaiko vain niille, joilla on siitä varaa maksaa. Tätä on hyvä pohtia vaalien lähestyessä, kun puolueet esittelevät omia sote-mallejaan. Loppujen lopuksi kyse on arvovalinnoista.

Julkaistu Keski-Uusimaassa ja Aamupostissa

Ovatko kansalaisten tiedot suojassa julkisissa rekistereissä?

http://annekarjalainen.fi/wp-admin/media-upload.php?post_id=178&type=image&TB_iframe=1

Valtio on kehittänyt uusia keskitettyjä rekisterejä, joita myös kansalaiset voivat hyödyntää mm. Suomi.fi, Kanta, Koski (1.1.2019 alkaen) ja tulorekisteri.

Viime viikolla osallistuin Brysselissä tietojärjestelmien yhteentoimivuus konferenssiin ISA2, jossa sai hyvän käsityksen, missä mennään niin EU:ssa kuin Suomessa. Suomen ja Viron yhteiset hankkeet yhteentoimivuuden saralla herättivät suurta kiinnostusta. Lähitulevaisuudessa suomalaisilla on mahdollista käyttää e-reseptejä virolaisissa apteekeissa.

Olen tietosuojavaltuutetun Reijo Aarnion kanssa samaa mieltä (Tivi 27.11.2018) että Sipilän hallituksen 11.1.2018 julkaisema Tulevaisuusselonteko nro2 viitoittaa nyt väärille urille yhteentoimivuuden suhteen ja jopa voi hankaloittaa sitä, jos kansalaiset joutuvat pelkäämään, mihin tietoja käytetään. Kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus päättää, mihin rekistereissä olevia tietoja käytetään ja kenelle tallennetut tiedot näkyvät.

Vaarallista on tulevaisuusselonteossa nro2 oleva visio tulevaisuudesta, joka kuuluu seuraavasti:

”Seuraava askel olisi hyödyntää entistä monipuolisempia julkisia ja yksityisiä datalähteitä sekä käyttää koneoppimista ja tekoälyä datan analysoinnissa ja tarvittavien interventioiden tunnistamisessa.”

”Tämä voisi tarkoittaa, että yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia. Tämä edellyttää nopeaa uusien taitojen ja työkalujen omaksumista julkisella sektorilla.”

Tämä on ilmeisesti aikoinaan julkaistu jossain skenaariossa – en muista missä – ja nyt se on sellaisenaan otettu tavoitteeksi.

Onneksi yritykset eivät ole kiinnostuneita jakamaan keräämäänsä tietoa. Lainsäätäjien tulee olla tarkkoina, jotta kansalaisten henkilökohtaisia tietoja ei käytetä väärin.

Tulevaisuusselonteko nro2

https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-674-4

Keravan tulevaisuus maakunta-uudistuksen jälkeen

Suomen hallitus on päättänyt, että uusi välihallinto aloittaa toimintansa 1.1.2019. Mikäli eduskunta hyväksyy kesällä maakuntaan ja sosiaali- ja terveydenhoitoon liittyvät lait, palmusunnuntaina valittavat keravalaiset valtuutetut pääsevät linjaamaan, millainen on tulevaisuuden Kerava.

Uuden Helsinki-Uusimaa -maakunnan pystytyksestä vastaa Uudenmaan liitto, joka käynnisti vuoden alussa valmistelutyöt. Nyt rakennettavasta maakunnasta tulisi Suomen suurin työnantaja. Maakunnan päättäjät valittaisiin maakuntavaaleissa ensi vuonna. Maakunnan vastuulle siirtyisi 25 tehtävää mm. sosiaali- ja terveydenhoito, pelastustoimi, liikennesuunnittelu, maakuntakaavoitus, ympäristövalvonta sekä elintarvikevalvonta. Lisäksi Uudenmaan kannalta on merkittävää, että maakuntahallinto hoitaisi myös itseään liittyviä EU-asioita.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että maakunta- ja sote -uudistuksen aikataulu on liian tiukka. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltu valinnanvapaus tulisi porrastaa ja myöhentää, jotta sen vaatimat tietotekniset järjestelmät ja yhtiöt ehdittäisiin rakentaa. Suuri huoli on myös siitä, kuinka ikäihmiset selviytyvät digitaalisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Uusien valtuutettujen tulee varmistaa se, että Keravalle saadaan oma laajan palvelutarjonnan sote -keskus.

Uudistuksen myötä Keravan keräämistä verotuloista siirretään valtiolle ja edelleen maakuntaan 12,3 prosenttiyksikköä. Onneksi Kerava on hoitanut hyvin talouttaan, jotta pystymme hoitamaan kaupunkiin jäävät palvelut ja investoimaan tulevaisuudessakin.

Maakuntauudistuksen jälkeen Keravalle jää vielä paljon tehtäviä. Mielestäni Keravasta on tehtävä koulutuskaupunki ja kouluverkon edellyttämät investoinnit on saatava valmiiksi tulevan valtuustokauden aikana. Jotta voimme houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä kaupunkiimme, tulee kaupungin ottaa merkittävä rooli elinkeinopolitiikassa ja työttömyyden hoidossa. Kaupunkiin on saatava lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Keravan joukkoliikenteen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että tulevaisuudessa HSL siirtyisi maakunnan hoidettavaksi.

Uudistuksen jälkeen Keravan merkittävänä tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Keravan tulee panostaa vapaa-ajan palveluihin, vireään yhdistystoimintaan ja hyviin kulttuuripalveluihin. Meillä on Suomen paras kirjasto, josta me keravalaiset voimme olla ylpeitä.

Anne Karjalainen
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Uudenmaan maakunnan esivalmistelun poliittisen ohjausryhmän jäsen

Keravalaisen arki ei saa olla tosi-tv:tä

Arki ei saa olla tosi-tv:tä, jossa vain vahvat pärjäävät. Hyvä elämä kuuluu kaikille.

Keravan hyvä talous mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja investoinnit maakuntauudistuksen jälkeen. Kaavoituksen avulla tulee tarjota asuntoja ja uusia työpaikkoja sekä riittävät viher- ja ulkoilualueet. Keravan tulee panostaa vapaa-ajan palveluihin ja tukea kaupungin vireää yhdistystoimintaa.

Ketään ei saa päästää syrjäytymään! Lapset, nuoret ja ikäihmiset ansaitsevat erityishuomion, mikä tarkoittaa laadukkaita lähipalveluja. Ihmisen terveydellä ei saa rahastaa. Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan.

Keravan sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen maakuntaan 1.1.2019 alkaen tulee sujua hyvin ja muutoksessa ei saa heikentää keravalaisten palveluja. Minulla on hyvät edellytykset pitää keravalaisten puolia toimessani Uudenmaan maakunnan esivalmistelun poliittisessa ohjausryhmässä.

Hyviä syitä valita Anne uudelleen kaupunginvaltuustoon

Kerava tarvitsee kokeneita päättäjiä, joilla on kyky kuunnella kuntalaisia, halua tarttua epäkohtiin ja viedä asioita eteenpäin. Annella on hyvät edellytykset hoitaa keravalaisten asioita varsinkin nyt muutostilanteessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ollaan siirtämässä maakuntaan.

Annen mielestä:

  • kouluverkko tulee tehdä valmiiksi. Kurkelan koulun valmistumisen jälkeen tulee löytää rahoitus Itä-Keravan yhtenäiskouluun Lapilan koulun viereen.
  • kaikille lapsille on taattava mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen
  • alle 18-vuotiaiden salimaksut on puolitettava tai poistettava
  • keravalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava maakuntauudistuksessa
  • Keravan tulee pysyä HSL-joukkoliikennesopimuksessa
  • Keravan on panostettava työllisyyden hoitoon
  • nuorille on taattava opiskelupaikka, kesätyöpaikka ja asunto
  • tietoyhteiskunta on saatava kaikkien keravalaisten ulottuville – kaikki pidettävä kehityskulussa mukana