Kun aloitin kymmenen vuotta sitten työskentelyn Brysselissä Alueiden komiteassa, minulla oli vahva mielipide sosiaalipolitiikasta: EU:n ei pidä puuttua jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaan. Olen muuttanut mieleni. Onko Suomen hyvinvointi nyt sellaisella tasolla että sitä kannattaa markkinoida Brysselissä? Onko Suomen jo eronnut hallitus tehnyt hyviä aloitteita sosiaaliturvaan? Kun puhuin Brysselissä hyvinvointivaltiosta vain Skotlannin ja Viron edustajia tuntui se kiinnostavan. Muut kollegani eivät edes halunneet pohjoismaista hyvinvointimallia.
Puheenjohtaja Juncker ilmoitti Euroopan sosiaalisten
oikeuksien pilarin perustamisesta Euroopan parlamentissa 9. syyskuuta 2015
pitämässään puheessa unionin tilasta. Meillä alueiden komiteassa juuri minun
valiokuntani valmistelisi sosiaalisen oikeuksien pilariin liittyvät aloitteet.
Koska toimin valiokunnassani oman poliittisen ryhmäni neuvottelijana ja
vetäjänä, tästä tuli yksi minun poliittisen urani vaikeimmista
neuvotteluprosesseista. Prosessi kesti yli kaksi vuotta. Muiden puolueiden
neuvottelijat vaihtuivat, mikä vaikeutti neuvotteluita. Vaikka aloite koski vain
euroalueen jäsenvaltioita, silti eniten muutosehdotuksia tuli juuri briteiltä
ja tanskalaisilta.
Sosiaalisten oikeuksien pilari sisälsi 20 kohtaa:
I LUKU: YHTÄLÄISET
MAHDOLLISUUDET JA PÄÄSY TYÖMARKKINOILLE
1. Taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen
2. Joustavat työsopimukset ja työsuhdeturva
3. Ammatinvaihdon turvaaminen
4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen
5. Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän
yhteensovittaminen
6. Yhtäläiset mahdollisuudet
II LUKU:
OIKEUDENMUKAISET TYÖLOT JA TYÖEHDOT
7. Työehdot
8. Palkat
9. Työterveys ja työturvallisuus
10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden
osallistuminen
III LUKU: RIITTÄVÄ
JA KESTÄVÄ SOSIAALINEN SUOJELU
11. Integroidut sosiaaliedut ja -palvelut
12. Terveydenhuolto ja sairausetuudet
13. Eläkkeet
14. Työttömyysetuudet
15. Vähimmäistoimeentulo
16. Vammaisetuudet
17. Pitkäaikaishoito
18. Lastenhoito
19. Asuminen
20. Peruspalvelujen saatavuus
Meidän valiokunnassa tätä käsiteltiin ensimmäisen kerran
22.6.2016 eli päivää ennen Brexit kansanäänestystä. Jouduimme miettimään
tarkkaan, miten suhtaudumme brittien tekemin muutosesityksiin. Lausuntoa oli
valmistellut saksalainen sosialidemokraatti.
Samoihin aikoihin meillä käynnistyi ”Työntekijöiden
lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon” direktiivin tarkistus. Sen valmisteli
ruotsalainen kollegani. Pidimme parlamentin S&D ryhmän kanssa yhteisen
kokouksen tämän tiimoilta.
Syyskuussa 2017 käsittelimme Timisoarassa komission
aloitetta Vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän
tasapainottaminen. Lausunnon valmisteli ranskalainen sosialidemokraatti ja hänellä
oli ”truly progressive ideas” lähestymistapa, joka ei saanut vastakaikua
konservatiiveiltä.
Komissio ehdotti että jäsenvaltioiden on toteutettava
tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että jokaisella työntekijällä on
oikeus pitää vähintään viisi työpäivää omaishoitovapaata vuodessa. Eli
otettaisiin käyttöön uusi työntekijän oikeus viiden päivän vuosittaiseen
vapaaseen työstä omaisen vakavan sairauden vuoksi. Ennen vapaan myöntämistä
vaaditaan todiste henkilön sairaudesta tai huollettavana oloon liittyvästä
tilanteesta. Omaishoitovapaan ajalta tulee maksaa vastaava ansioperusteinen
etuus kuin vanhempainvapaiden ajalta maksetaan.
Ruotsissa on käytössä läheishoivavapaa (närståendepenning),
jonka mukaan työntekijä voi olla työstä pois omaisen tai läheisen vakavan
sairastumisen vuoksi enintään 20 viikkoa. Korvaus poissaolosta maksetaan
sairausvakuutuksen kautta, ja korvauksen saaminen edellyttää lääkärin lausuntoa
tai todistusta.
Vuonna 2018 käsittelimme komission Avoimet ja ennakoitavat
työolot Euroopan unionissa aloitetta. Ehdotetun direktiivin yleistavoite on
edistää turvatumpaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä niin, että samalla
varmistetaan työmarkkinoiden joustavuus ja parannetaan elin- ja työoloja.
Erityistavoitteet, joiden välityksellä yleistavoitteeseen
pyritään, ovat seuraavat:
1) parannetaan työntekijöiden oikeutta saada tietoa työoloistaan;
2) parannetaan kaikkien työntekijöiden mutta erityisesti uusissa
epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työoloja säilyttäen samalla
riittävä joustavuus ja innovatiisivuus työmarkkinoilla;
3) parannetaan työoloja koskevien normien noudattamista tehostamalla
täytäntöönpanon valvontaa; ja
4) lisätään työmarkkinoiden avoimuutta välttäen samalla aiheuttamasta
kaikenkokoisille yrityksille liiallista rasitusta.
Tämän valmistelu oli todella riitainen. Tuleeko työntekijän
saada työsopimus kirjallisesti? Saako sen toimittaa sähköpostilla? Millä kielellä
työsopimus annetaan? Voiko työntekijä vaatia että saa työsopimuksen omalla
äidinkielellä? Lopullisessa käsittelyssä poliittinen ryhmäni voitti
konservatiivit koska me saimme paremmin ”rivit suoriksi” äänestyksissä.
Konservatiivien rivit hajosivat.
Mitä opin prosessin aikana? Ainakin sen että sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä on vaikea käsitellä Brysselissä. Toisaalta löysin voimavaroja voittaa tärkeissä äänestyksissä. Huomasin nauttivani tiukoista tilanteista. Ja että italialaisille konservatiiveille oli tärkeämpää että vaimo keittää hyvä pastaa kuin että työskentelee kodin ulkopuolella.
Teksti pohjautuu 2.3.2019 pitämääni esitykseen Hyrylän
torpalla