Kokemuksia Sosiaalisen ulottuvuuden valmistelusta EU Alueiden komiteassa

Kun aloitin kymmenen vuotta sitten työskentelyn Brysselissä Alueiden komiteassa, minulla oli vahva mielipide sosiaalipolitiikasta: EU:n ei pidä puuttua jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaan. Olen muuttanut mieleni. Onko Suomen hyvinvointi nyt sellaisella tasolla että sitä kannattaa markkinoida Brysselissä?  Onko Suomen jo eronnut hallitus tehnyt hyviä aloitteita sosiaaliturvaan? Kun puhuin Brysselissä hyvinvointivaltiosta vain Skotlannin ja Viron edustajia tuntui se kiinnostavan. Muut kollegani eivät edes halunneet pohjoismaista hyvinvointimallia.

Puheenjohtaja Juncker ilmoitti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta Euroopan parlamentissa 9. syyskuuta 2015 pitämässään puheessa unionin tilasta. Meillä alueiden komiteassa juuri minun valiokuntani valmistelisi sosiaalisen oikeuksien pilariin liittyvät aloitteet. Koska toimin valiokunnassani oman poliittisen ryhmäni neuvottelijana ja vetäjänä, tästä tuli yksi minun poliittisen urani vaikeimmista neuvotteluprosesseista. Prosessi kesti yli kaksi vuotta. Muiden puolueiden neuvottelijat vaihtuivat, mikä vaikeutti neuvotteluita. Vaikka aloite koski vain euroalueen jäsenvaltioita, silti eniten muutosehdotuksia tuli juuri briteiltä ja tanskalaisilta.

Sosiaalisten oikeuksien pilari sisälsi 20 kohtaa:

I LUKU: YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET JA PÄÄSY TYÖMARKKINOILLE

1. Taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen

2. Joustavat työsopimukset ja työsuhdeturva

3. Ammatinvaihdon turvaaminen

4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen

5. Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

6. Yhtäläiset mahdollisuudet

II LUKU: OIKEUDENMUKAISET TYÖLOT JA TYÖEHDOT

7. Työehdot

8. Palkat

9. Työterveys ja työturvallisuus

10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

III LUKU: RIITTÄVÄ JA KESTÄVÄ SOSIAALINEN SUOJELU

11. Integroidut sosiaaliedut ja -palvelut

12. Terveydenhuolto ja sairausetuudet

13. Eläkkeet

14. Työttömyysetuudet

15. Vähimmäistoimeentulo

16. Vammaisetuudet

17. Pitkäaikaishoito

18. Lastenhoito

19. Asuminen

20. Peruspalvelujen saatavuus

Meidän valiokunnassa tätä käsiteltiin ensimmäisen kerran 22.6.2016 eli päivää ennen Brexit kansanäänestystä. Jouduimme miettimään tarkkaan, miten suhtaudumme brittien tekemin muutosesityksiin. Lausuntoa oli valmistellut saksalainen sosialidemokraatti.

Samoihin aikoihin meillä käynnistyi ”Työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon” direktiivin tarkistus. Sen valmisteli ruotsalainen kollegani. Pidimme parlamentin S&D ryhmän kanssa yhteisen kokouksen tämän tiimoilta.

Syyskuussa 2017 käsittelimme Timisoarassa komission aloitetta Vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen. Lausunnon valmisteli ranskalainen sosialidemokraatti ja hänellä oli ”truly progressive ideas” lähestymistapa, joka ei saanut vastakaikua konservatiiveiltä.

Komissio ehdotti että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että jokaisella työntekijällä on oikeus pitää vähintään viisi työpäivää omaishoitovapaata vuodessa. Eli otettaisiin käyttöön uusi työntekijän oikeus viiden päivän vuosittaiseen vapaaseen työstä omaisen vakavan sairauden vuoksi. Ennen vapaan myöntämistä vaaditaan todiste henkilön sairaudesta tai huollettavana oloon liittyvästä tilanteesta. Omaishoitovapaan ajalta tulee maksaa vastaava ansioperusteinen etuus kuin vanhempainvapaiden ajalta maksetaan.

Ruotsissa on käytössä läheishoivavapaa (närståendepenning), jonka mukaan työntekijä voi olla työstä pois omaisen tai läheisen vakavan sairastumisen vuoksi enintään 20 viikkoa. Korvaus poissaolosta maksetaan sairausvakuutuksen kautta, ja korvauksen saaminen edellyttää lääkärin lausuntoa tai todistusta.

Vuonna 2018 käsittelimme komission Avoimet ja ennakoitavat työolot Euroopan unionissa aloitetta. Ehdotetun direktiivin yleistavoite on edistää turvatumpaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä niin, että samalla varmistetaan työmarkkinoiden joustavuus ja parannetaan elin- ja työoloja.

Erityistavoitteet, joiden välityksellä yleistavoitteeseen pyritään, ovat seuraavat:
1) parannetaan työntekijöiden oikeutta saada tietoa työoloistaan;
2) parannetaan kaikkien työntekijöiden mutta erityisesti uusissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työoloja säilyttäen samalla riittävä joustavuus ja innovatiisivuus työmarkkinoilla;
3) parannetaan työoloja koskevien normien noudattamista tehostamalla täytäntöönpanon valvontaa; ja
4) lisätään työmarkkinoiden avoimuutta välttäen samalla aiheuttamasta kaikenkokoisille yrityksille liiallista rasitusta.

Tämän valmistelu oli todella riitainen. Tuleeko työntekijän saada työsopimus kirjallisesti? Saako sen toimittaa sähköpostilla? Millä kielellä työsopimus annetaan? Voiko työntekijä vaatia että saa työsopimuksen omalla äidinkielellä? Lopullisessa käsittelyssä poliittinen ryhmäni voitti konservatiivit koska me saimme paremmin ”rivit suoriksi” äänestyksissä. Konservatiivien rivit hajosivat.

Mitä opin prosessin aikana? Ainakin sen että sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä on vaikea käsitellä Brysselissä. Toisaalta löysin voimavaroja voittaa tärkeissä äänestyksissä. Huomasin nauttivani tiukoista tilanteista. Ja että italialaisille konservatiiveille oli tärkeämpää että vaimo keittää hyvä pastaa kuin että työskentelee kodin ulkopuolella.

Teksti pohjautuu 2.3.2019 pitämääni esitykseen Hyrylän torpalla

Posted in blogi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *